Lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta ja elatusavusta

 

SOPURATKAISU?

Avioero, avoero tai muu vanhempien välinen vaikea konfliktitilanne vaatii aina pysähtymistä ja tilanteen tarkkaa arvioimista. Tällöin vanhemmat ovat haastavan tilanteen edessä, kun heidän tulisi päästä sopimukseen lasta koskevista asioista. Jo ratkaisuvaihtoehtoja mietittäessä olisi hyvä olla asianajajaan yhteydessä. Asianajaja voi antaa tukea sekä tietoa osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista.

On lapsen ja vanhempienkin edun mukaista, että vanhemmat kykenisivät keskenään sopimaan lasta koskevista asioista. Sopimus vahvistetaan yleensä lastenvalvojan luona. Sopimuksen vahvistamisella varmistetaan, että sopimus on osapuolten hyväksymä ja täytäntöönpanokelpoinen.

 

SOVITTAVAT ASIAT

Vanhempien tulisi sopia ensinnäkin siitä, että onko lapsi vanhempien yhteishuollossa vai uskotaanko huolto yksin toiselle vanhemmalle (yksinhuolto). Lisäksi vanhempien tulisi sopia siitä kumman vanhemman luona lapsi asuu ja tämän jälkeen siitä, miten lapsi tapaa sitä vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu. On myös tärkeää sopia etävanhemman maksettavaksi mahdollisesti tulevasta elatusavun määrästä. Elatusapu on lapselle kuuluva raha, joka käytetään lapsen elatukseen, vaikka maksu tuleekin lähtökohtaisesti suoritettavaksi lähivanhemman tilille.

 

SOVITTELU TUOMIOISTUIMESSA

Lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusapua koskevia asioita voidaan sovitella käräjäoikeudessa käräjätuomarin johdolla. Sovittelu voidaan saattaa käräjäoikeuden käsittelyyn hakemuksella. Lisäksi sovittelussa on läsnä tuomioistuimen kutsuma asiantuntija-avustaja. Asiantuntija-avustajan tarkoituksena on tuoda sovittelussa lapsen näkökulmaa esille. Sovittelu on mahdollista, mikäli kumpikin osapuoli antaa sovitteluun suostumuksensa. Mikäli osapuolet pääsevät sovittelussa sovintoon, vahvistaa käräjäoikeus sovinnon. Mikäli sovintoon ei päästä, jatkuu asia käräjäoikeuden istuntokäsittelyyn.

Sovittelu käräjäoikeudessa on erittäin hyvä menettely lapsen asioista sopimiseen. Sovittelulla asiaan saadaan nopeastikin päätös, koska sovitteluistunto on usein nopealla aikataululla järjestettävissä. Sovittelussa aluksi hyvinkin riitaisa asia saattaa selkiintyä, kun vanhemmat pääsevät purkamaan tuntojaan ja keskustelemaan tilanteesta turvallisessa ympäristössä ja asiantuntijoiden avustamana. Myös sovittelussa asianajajan käyttö on usein järkevää, koska asianajajalla on kokemusta vastaavien asioiden hoidosta ja asianajaja osaa tuoda sovittelussa esiin uusia näkökulmia ja myös vaihtoehtoja asian sopimiseksi.

 

OIKEUDENKÄYNTI

Eron sattuessa sopiminen lapsen asioista voi kuitenkin olla haastavaa. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen, tulee jommankumman vanhemman saattaa asia käräjäoikeuden käsiteltäväksi ja tehdä hakemus käräjäoikeudelle. Mikäli asiaa on jo soviteltu käräjäoikeudessa, voidaan asian käsittelyä jatkaa aikaisemmin käräjäoikeudelle mahdollisesti toimitetun hakemuksen pohjalta. Oikeudenkäynnissä kumpikin vanhempi esittää vaatimuksensa ja niiden tueksi näytön eli todisteet. Lisäksi vanhempien ja lasten olosuhteista voi tuomioistuin tarpeen vaatiessa määrätä hankittavaksi olosuhdeselvityksen. Hakemus kannattaa antaa asianajajan laadittavaksi.

 

SANASTO TUTUKSI:

Lähivanhempi = se vanhempi, jonka luona lapsi väestötietojärjestelmän mukaisesti asuu ja jolle esimerkiksi lapsilisä maksetaan.

Etävanhempi = se vanhempi, jonka luona lapsi ei asu ja jolla lähtökohtaisesti on velvollisuus maksaa lapselle elatusapua.

Yhteishuolto = vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa lasta koskevista merkittävistä asioista, kuten esimerkiksi terveydenhoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta, nimestä, uskonnosta, päivähoidosta/koulunkäynnistä sekä passista.

Yksinhuolto = toisen vanhemman oikeus päättää lähtökohtaisesti yksin lasta koskevista asioista.

Olosuhdeselvitys = tuomioistuimen pyytämä selvitys vanhempien ja lasten tilanteesta, jonka tekevät perheoikeudellisten palvelujen sosiaalityöntekijät. Selvitys toimitetaan tuomioistuimeen.
Selvitys antaa tuomioistuimelle muuta oikeudenkäyntiaineistoa täydentävää tietoa. Selvitystyön sisältö riippuu vanhempien hakemuksesta ja tuomioistuimen toimeksiannosta.

 

LISÄÄ TIETOA:

Kirjoittaja: Eija Heikkilä-Pimiä, asianajaja, varatuomari

Erityisosaamisalueet: perhe- ja jäämistöoikeus, rikos- ja riita-asiat  sekä oikeudenkäynnit, konkurssiasiat

Tarvitsetko asiantuntija-apua?

Soita Eijalle 050 3591 847