Perunkirjoitus ja perinnönjako

 

PERUNKIRJOITUKSESTA

Perittävän kuolema käynnistää pesänselvityksen, joka alkaa perunkirjoituksella. Perunkirjoitusta varten on selvitettävä perittävän nettovarallisuus eli perittävän omaisuus ja velat. Perunkirjoitus tulee toimittaa kolmen (3) kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta. Yleensä pesän ilmoittajana toimii henkilö, jolla on tarkin tieto perittävän henkilön varallisuuden tilanteesta. Perittävästä hankitaan sukuselvitys, josta ilmenevät kuolinpesän osakkaat. Joskus pesän osakkaasta on lisäksi tilattava nk. elää -todistus eli virkatodistus osakkaan asuinpaikkakunnan seurakunnasta tai Maistraatista. Perukirjaan tarvitaan tiedot perittävän varoista ja muusta omaisuudesta, sekä veloista. Liitteeksi otetaan ainakin mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus. Perilliset määräytyvät Perintökaaren ja perinnönjättäjän mahdollisesti laatiman testamentin perusteella. Kuolinpesän osakkaat kutsutaan perunkirjoitustilaisuuteen, jossa allekirjoitetaan perukirja. Perukirja tulee toimittaa verotoimistoon yhden (1) kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Perukirja toimii veroilmoituksena vainajan varoista ja veloista. Pesän osakasluettelo on hyvä vahvistaa maistraatissa, jos kuolinpesässä on useampia osakkaita ja kuolinpesän aikoo esimerkiksi myydä perittävältä jäänyttä omaisuutta.

Perunkirjoituksen toimittamisessa ja perukirjan laatimisessa on hyvä turvautua asiantuntijan apuun, jotta kaikki lain asettamat edellytykset menettelylle täytetään ja pesän osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet tulevat asianmukaisesti huomioiduksi. Usein perukirja on hyvänä pohjana perinnönjakosopimuksen laatimiselle osakkaiden kesken. Perunkirjoitusvaiheessa on tarpeen miettiä erityisesti perintöverotusta ja verosuunnittelua tulevaa perintäverotusta silmällä pitäen.

PERINNÖNJAOSTA

Perinnönjaossa kuolinpesän omaisuus jaetaan perillisten kesken. Jos vainaja oli avioliitossa, toimitetaan ennen perinnönjakoa ositus. Osituksessa selvitetään mikä osa avioparin omaisuudesta kuuluu leskelle ja mikä perillisille. Osituksen lopputuloksena joko leskelle tai kuolinpesälle tulee velvollisuus maksaa tasinkoa vähemmän omistavalle osapuolelle. Perinnönjaosta osakkaat voivat aina keskenään sopia. Perinnönjaosta laaditaan kirjallinen jakokirja, jonka kukin kuolinpesän osakas allekirjoittaa. Osakas voi tarvittaessa valtuuttaa jonkun toisen henkilön allekirjoittamaan jakokirjan omalta osaltaan. Osakkaiden lisäksi tarvitaan kaksi esteetöntä henkilöä todistamaan jakokirja allekirjoituksillaan.

Jakokirjan laatimiseen on hyvä käyttää asiantuntija-apua. Asianajajan käyttäminen alkuun riitaiseltakin näyttävässä kuolinpesässä voi ehkäistä riitojen syntymisen sekä edesauttaa sovinnolliseen lopputulokseen pääsemistä. Sopimus säästää aikaa ja rahaa. Mikäli perilliset kuitenkaan eivät pääse keskenään sovintoon perinnönjaosta, voidaan käräjäoikeudelta hakea pesänselvittäjän ja - jakajan määräämistä. Pesänselvittäjän ja -jakajan palkkio maksetaan kuolinpesän omaisuudesta. Pesänselvittäjänä ja -jakajana toimii yleensä asianajaja tai muu asiantuntija.

PERINTÖVEROSTA

Perukirjan perusteella Verohallinto määrää perillisille perintöveron, joka lasketaan pääsääntöisesti perukirjaan merkityn omaisuuden arvon perusteella. Rintaperilliselle ei tule suoritettavaksi lainkaan perintöveroa, mikäli perintöosuus jää alle 20.000 euroa. Perintöverotuksesta ja veron määristä lisätietoa Verohallinon sivuilta.

Kuolinpesällä tai kuolinpesän osakkaalla on mahdollisuus hakea toimitettuun perintöverotukseen oikaisua tilanteessa, jossa perittävää omaisuutta on myyty alhaisemmalla tai korkeammalla hinnalla kuin mikä arvo omaisuudelle on perukirjaan merkitty. Mikäli perinnönjättäjä on kuollut vuonna 2017 tai sen jälkeen, on oikaisuvaatimus tehtävä kolmen (3) vuoden kuluessa perinnönjättäjän kuolinvuoden päättymisestä lukien. Mikäli perinnönjättäjä on kuollut vuonna 2016 tai tätä aikaisemmin, on oikaisuvaatimus tehtävä viiden (5) vuoden kuluessa perinnönjättäjän kuolinvuoden päättymisestä lukien.

Jos perillinen myy perintönä saamaansa omaisuutta voitolla oikaisuvaatimusajan umpeuduttua, on perillinen velvollinen maksamaan myyntivoitosta luovutusvoittoveron. Luovutusvoittovero on usein perintöveroa korkeampi. Omaisuuden myyntiaikeet kannattaakin siitä syystä miettiä jo perunkirjoitusvaiheessa. Kiinteistön arvon määrittämiseen voi käyttää erillistä asiantuntijaa.

 

 

SANASTO TUTUKSI:

Sukuselvitys = vainajasta tilattavien virkatodistusten ketju. Virkatodistukset on tilattava jokaisesta vainajan asuinpaikkakunnan seurakunnasta, jossa vainaja on asunut täytettyään 15-vuotta. Mikäli vainaja ei ole kuulunut seurakuntaan, saa sukuselvityksen tilattua keskitetysti Maistraatista.

Testamentti = vainajan tahto perinnön jaosta, joka on laadittu perintökaaren muotomääräyksiä noudattaen.

Avioehtosopimus = vainajan ja lesken keskenään laatima sopimus, jolla avio-oikeus on osittain tai kokonaan suljettu pois.

Ositus =vainajan ja lesken välillä suoritettava omaisuuden jako.

Tasinko = omaisuuserä, jonka enemmän omistava puoliso suorittaa vähempivaraiselle puolisolle omaisuuden osituksessa. Mikäli leski on enemmän omistava osapuoli, saa leski päättää suorittaako hän kuolinpesälle tasinkoa vai ei.

Pesänselvittäjä = asiantuntija, usein asianajaja, joka selvittää kuolinpesän varat ja velat sekä kuolinpesän omaisuuteen liittyviä mahdollisia epäselvyyksiä

Pesänjakaja = asiantuntija, usein asianajaja, joka suorittaa viime kädessä perinnönjaon perintökaaren säännösten mukaisesti, mikäli kuolinpesän osakkaat eivät pääsee jaosta sopimukseen. Pesänjakajan määrää hakemuksesta käräjäoikeus.

 

LISÄÄ TIETOA:

Kirjoittaja: Eija Heikkilä-Pimiä, asianajaja, varatuomari

Erityisosaamisalueet: perhe- ja jäämistöoikeus, rikos- ja riita-asiat  sekä oikeudenkäynnit, konkurssiasiat

Tarvitsetko asiantuntija-apua perunkirjoitukseen ja perinnönjakoon liittyen?

Soita Eijalle 050 3591 847